Pandemia on tehnyt hyvää suomalaisten taloudelle – saammeko ruotsalaiset kiinni?

Suomalaisten ja ruotsalaisten talous on kehittynyt eri suuntiin pandemian aikana. Oman talouden hallinnassa kuten korkotietoisuudessa on silti vielä parantamisen varaa, sanoo fintech-yritys Anyfinin toimitusjohtaja Mikael Hussain.

Suomen Pankin uusimpien lukujen mukaan suomalaiset ovat saaneet talouttaan tasapainoon pandemian aikana: kotitalouksien säästöt ovat kasvaneet nopeammin kuin velat. Vuonna 2021 talletukset kasvoivat 5,5 prosentin vuosivauhtia, kun lainojen vuosikasvu oli 4 prosenttia. Kulutusluottojen kasvu oli asuntolainojen kasvua hitaampaa, 2,6 prosenttia. Ruotsissa kulutus ja käytettävissä olevat tulot ovat pandemian aikana laskeneet ainakin syyskuuhun 2021 asti. Kulutusluottojen kasvuvauhti viime marraskuussa oli 6 prosenttia.

"Suomen tilanteeseen on vaikuttanut sekä kulutusmahdollisuuksien väheneminen että epävarmuus omasta taloudesta. Nämä nostivat säästämisasteen hetkellisesti poikkeuksellisen korkeaksi. Hyvästä kehityksestä kertoo sekin, että maksuhäiriöisten määrä on kääntynyt laskuun." arvioi Anyfinin toimitusjohtaja Mikael Hussain.

Anyfin on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista fintech-yrityksistä, jonka pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Anyfin tarjoaa ratkaisuja oman talouden hallintaan ja haluaa lisätä asiakkaidensa ymmärrystä talousasioista. Suomessa Anyfinin käytetyin palvelu on Jälleenrahoituspalvelu, jonka kautta voi madaltaa jo olemassa olevien kulutusluottojen kustannuksia.

Kotitalouksien velat suhteessa tuloihin ovat Ruotsissa selvästi suuremmat kuin täällä, 172 prosenttia vs. 119 prosenttia vuoden 2020 lopussa. Ruotsalaisilla on kuitenkin myös enemmän varallisuutta, esimerkiksi rahastosäästöjen määrä oli viime vuonna 20-kertainen Suomeen verrattuna.

_"Suomalaiset maksavat nopeammin pois velkojaan, etenkin asuntolainoja. Ruotsissakin on patisteltu asuntovelallisia lyhentämään lainojaan viime vuosina. _ sanoo Hussain.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on käytössä pikalainojen korkokatto, mutta sen tasossa on suuri ero: Suomessa maksimikorko on 20 prosenttia, Ruotsissa 40 prosenttia. Hussain pitää Suomen tasoa selvästi kohtuullisempana velallisten kannalta.

Pandemian aikana kulutusluottojen painopiste on siirtynyt perinteisistä pikavipeistä osamaksuihin eli tili- ja korttiluottoihin, joiden todelliset kulut ovat usein vielä korkeammat kuin pikalainojen. Tilinhoitomaksujen avulla kierretään usein nimelliskorkojen rajoituksia. Kuluttajien korkotietoisuudessa on todellisten vuosikorkojen osalta vielä parantamisen varaa, sanoo Hussain.

Anyfin sai alkunsa juuri siitä, kun Hussain ja kaksi muuta yrityksen perustajaa huomasivat, että aivan liian monet luottolaitosten asiakkaat maksavat tarpeettoman korkeita korkoja luotoistaan.

Alemmat korkotarjouksemme perustuvat tarkempaan asiakaskohtaiseen analyysiin. Anyfin ei myöskään käytä luotoissaan kuukausittaisia tilinhoitomaksuja, jotta luoton kustannus olisi asiakkaalle läpinäkyvämpi.

Ruotsissa voitaisiin Hussainin mukaan ottaa mallia myös positiivisesta luottorekisteristä, jonka käyttöönottoa Suomessa valmistellaan tämän hallituskauden aikana. Ruotsin Finanssivalvonta on tuottanut kulutusluottoraportin, joka paneutuu tarkemmin kuluttajien maksukykyyn kuin suomalainen valvontaviranomainen. Ruotsissa esimerkiksi tiedetään, että kolmannes uusista kulutusluotoista otetaan luottojen uudelleenrahoitusta varten. Tämä voi ruotsalaisviranomaisen mukaan olla merkki siitä, että kuluttajat etsivät aktiivisesti parempia ehtoja luotoilleen.

_On tärkeä huomata, että kulutusluoton uudelleenjärjestely ei tarkoita lisää velkaa vaan velkataakan kevenemistä. Anyfin ei anna tarjousta, jos se ei pysty alentamaan asiakkaan korkokuluja. _

Suomessa Anyfinillä on noin 14 000 jälleenrahoitusasiakasta, jotka ovat säästäneet keskimäärin 447 euroa kulutusluottojensa koroissa ja kuluissa. Yrityksen sovellus on ladattu yli 47 000 kertaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Katri Kaleva

katri.kaleva@anyfin.com